Mainos

Kaikki parisuhteessa elävät ja yhtään vakavammin retkeilyä harrastavat ihmiset törmäävät jossain kohti samaan tilanteeseen: puolison uteliaisuus vie voiton epäilyksestä ja alatte suunnitella ensimmäistä, yhteistä metsäreissuanne.

Tässä vaiheessa haluat tietysti kaiken menevän mahdollisimman hyvin ja teet myös tarvittavat valmistelut sen eteen.

Niin tein minäkin. Annoin avovaimolle lainaan lämpimän makuupussin ja hyväksi havaitun makuualustan. Onneksi sääennuste lupasi vielä yöksikin +10 asteen lämpötilaa, joten itse uskaltauduin matkaan ohkaisella kesäpussilla. Kävin vielä nopeasti ostamassa halvan ilmatäytteisen makuualustan omaksi pedikseni.

Löysin oikeasti aika näppärän oloisen alustan, joka pakkautuu riittävän pieneen tilaan, painaa noin 800g ja on vielä kohtuullisen pitkäkin. Normaalisti 20 € maksava paketti oli sopivasti tarjouksessakin, joten selvisin ostosreissusta kympillä. Mietin mielessäni, että kylläpä nyt kävi hyvä tuuri.

On tänään onnenpäivä, ei murheesta häivää…

Lähtöhetken koittaessa kaikki oli hienosti kunnossa ja jalkauduimme hyvillä mielin Repoveden kansallispuistoon. Muutaman kilometrin patikointikin sujui kuin elokuvissa, eikä vielä leiriä pystyttäessäkään ollut mitään ongelmia. Ilta oli tyyni, ruoka maistui hyvältä ja olimme kymmeneltä jo nukkumassa. All’s good.

Heräsin ensimmäisen kerran tasan kaksi tuntia myöhemmin huomatakseni upouuden makuualustan tyhjentyneen totaalisesti. En tietenkään jaksanut tehdä asialle mitään, vaan käänsin asentoa ja yritin epätoivoisesti jatkaa unia.

Onhan sitä ennenkin nukuttu vähän kovanpuoleisella alustalla, mutta hiekkapohjainen maaperä on syyskuussa jo pirun kylmä. Telttakangas, kaksimilliseksi litistynyt alusta ja kesämakuupussi eivät eristä lämpöä sitten tippaakaan.

Telttakangas, kaksimilliseksi litistynyt alusta ja kesämakuupussi eivät eristä lämpöä sitten tippaakaan.

Jouduin lyhyeksi jääneen taistelun jälkeen antamaan periksi ja avasin vastahakoisesti makuupussin vetoketjun.

Onneksi matkassa kulki myös istuinalusena toiminut Bundeswehrin ohut solumuovipatja. Kömmin levittämään alusen teltan pohjalle ja puhalsin patjaan tuoreet ilmat tilalle ennen uutta nukkumisyritystä.

Tässä vaiheessa aamua kaikki oli jo hyvin.

Onneksi tämä yhdistelmä toimi ihan kelvollisesti. Heräsin seuraavan kerran vasta monta tuntia myöhemmin, vaikka patja olikin tyhjentynyt uudestaan jo huomattavasti aikaisemmin. Kylmyys ei solumuovin ansiosta hohkanut enää suoraan selkäytimeen, eivätkä irtokivien kulmatkaan tuntuneet niin pahoilta. Suorastaan luksusta!

Mutta tästäkin reissusta opin taas yhden asian: uudet varusteet kannattaa testata ennen tositoimia, varsinkin jos olet ostanut halvimman löytämäsi tuotteen ja vielä 50% alennuksella.

Vielä parempi idea on ostaa pykälää laadukkaampi vaihtoehto ja testata se silti etukäteen. Ihan vaan kaiken varalta.

Vastaa