Ulkoilmamiesten Outdoor-seinäkalenteri vuodelle 2019 on nyt myynnissä! Tilaa omasi 15€ hintaan käyttämällä kassalla koodia KUUKKELI. Klikkaa itsesi kauppaan tästä linkistä.

Ensimmäisen vaellus Lapissa on sellainen kokemus, jonka jokainen retkeilijä varmasti muistaa. Vaikka retkikilometrejä olisikin etelässä kertynyt jo jonkin verran, tuovat suuremmat korkeuserot ja karut maisemat oman vivahteensa soppaan. Reissu voi helposti mennä hieman uuteen ympäristöön totutellessa, mutta jokaisesta päivästä saa kuitenkin paljon irti.

Lapissa vaan on joku oma, selittämätön tunnelmansa, joka on pakko päästä kokemaan.

Mekin löimme sopivan tilaisuuden tullessa aika lyhkäisellä varoitusajalla lukkoon kesäisen vaellusreissun Hetasta Pallaksen päätyyn. Lähtö tapahtuisi maanantai-iltana ja takaisin etelässä oltaisiin todennäköisesti lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Varsinaiseen vaellukseen jäisi näin ollen käytettäväksi neljä yötä.

Ensikertalaisena hieman jännitin tulevia koitoksia, koska rinkkaankin kasaantui painoa pitkästi yli 20 kiloa. Sain onneksi lainaan suuren ja laadukkaan rinkan, joten kantamukset kyllä kulkisivat jämäkästi mukana.

Ja ainahan se pitää lähteä jostain liikkeelle. Jos nyt menee valmistautuminen pieleen, niin ainakin ensi kerralla ollaan vähän fiksumpia.

Siispä huolet pois, kamat autoon ja kohti reissua.

Pohjoiseen on pitkä matka

Pohdimme reissun suunnitteluvaiheessa järkevintä keinoa toteuttaa siirtymä etelästä pohjoiseen. Lopulta teimme taktisesti aika onnistuneen ratkaisun ja päätimme kulkea auton kanssa yöjunalla Ouluun, josta pääsisimme heti aamutuimaan jatkamaan matkaa määränpäätä kohti. Näin ollen voisimme nukkua junassa vielä yhden yön ennen itse vaelluksen alkua.

Etelässä asuvien ei oikeasti kannata aliarvioida pitkän automatkan rankkuutta. Esimerkiksi Helsingistä ajaa Hettaan reilut 12 tuntia ilman taukoja eli todellinen siirtymä on vielä pidempi. Kannattaa siis suunnitella matka huolella, jos haluaa saada mukavamman startin Lapin maisemiin.

Me tosiaan saavuimme auton kanssa Pasilan asemalle hyvissä ajoin ja nousimme junaan hieman kello 23 jälkeen. Tarkastimme pikaisesti makuupaikat ja suuntasimme luonnollisesti ravintolavaunuun naukkaamaan yhdet oluet.

Nyt se on nimittäin ihan oikeasti menoa.

Melkein Lapissa

Uni maittoi yläpedissä erinomaisesti ja Ouluun saavuttaessa olo oli mitä parhain. Meille jäi aamulla hieman ylimääräistä aikaa, joten kävimme vielä juomassa kahvit määränpäätä odotellessa. Lopulta saavuimme asemalle, josta starttasimme ajomatkan Hettaa kohti noin 8:30.

Pakko myöntää, että yllätyin täysin vielä jäljellä olevan matkan pituudesta. Oulustakin kestää vielä kuutisen tuntia ajaa Hettaan, vaikka etelän mies luulee jo siinäkin vaiheessa olevansa suht korkealla. Todellisuudessa matkaa oli vielä melkein 500 odotuksentäyteistä kilometriä.

Kävimme matkalla Haaparannan puolella hakemassa evästä ja pyörähdimme samalla Partioaitan outletissa, mutta muuten ajoimme melko vähillä keskeytyksillä. Maisemat alkoivat vähitellen muuttua hieman karummiksi ja viimeistään ensimmäinen kohtaaminen poron kanssa oli selvä merkki pohjoiseen saapumisesta.

Viimein eteemme ilmestyi myös Hettaan saapumisesta ilmoittava kyltti. Ajoimme kaupan kautta Ounasjärven rantaan ja nousimme kello 17 korvilla puutunein pakaroin pakkaamaan viimeiset tavarat rinkkoihin.

Vihdoin pois sivistyksen parista

Reitille siirtyminen oli tällä kertaa hieman keskivertoa monimutkaisempaa.

Hetta-Pallas ei ole rengasreitti eli sen alku- ja loppupiste ovat eri paikoissa. Me esimerkiksi maksoimme 80 euroa auton siirtämisestä vaelluksen aikana Hetan päädystä hotelli Pallaksen pihaan. Toinen vaihtoehto on käytännössä kulkea reitti vain tiettyyn pisteeseen asti, kääntyä takaisin ja palata alkupisteeseen, kuten eräs vastaan tullut pariskunta teki.

Lisäksi Hetan kylän ja vaellusreitin välissä kulkee jokimainen Ounasjärvi, jonka ylitys hoituu näppärimmin veneellä. Ostimme venekyydin samalta herrasmieheltä, joka kuljetti automme eteläpäätyyn. Venematka kustansi ainakin tällä erää 8e/henkilö.


Käytännön logistiikan saa siis toimimaan hyvinkin huolettomasti, mutta kukkaron nyörejä voi joutua löysäämään hieman tavallista vaellusreissua enemmän. Kahden hengen seurueelta auton siirto + venematka maksoi siis yhteensä 96 euroa.

Pari minuuttia kestänyt venematka oli kieltämättä joka euron arvoinen. Se toimi hienosti edellispäivänä alkaneen matkustamisen viimeisenä niittinä ja samalla symbolisena siirtymänä luonnon keskelle.

Seuraavat päivät viettäisimme täysin omassa rauhassa Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa.

Lue seuraavaksi toinen osa, jossa viimein päästään aloittamaan vaellus, tutustutaan hieman Lapin luontoon ja leiriydytään ensimmäisen päivän päätteeksi tunturin harjalle: Hetta-Pallas, osa 2: Seikkailu on alkanut!


Joko näit meidän hienon seinäkalenterin? Hyödynnä 25% ale koodilla KUUKKELI. Klikkaa itsesi kauppaan tästä linkistä.

Vastaa