Vaellusvideoita, retkiruokaa ja asiaa varusteista - tilaa Ulkoilmamiesten YouTube-kanava!

Tässäpä teille tiukka tietokilpailukysymys: mitä eroa on juoksemisella ja juoksemisella? Ainakin se, että tekeekö sen tasaisilla kaduilla vai pitkin mutkittelevia metsäpolkuja.

Kävin ensimmäistä kertaa ihan varsinaisesti polkujuoksemassa. Lenkki suuntautui lähellä olevan Lapakiston luonnonsuojelualueen maastoon, jota on ainakin kehuttu hyväksi polkujuoksupaikaksi. Myös Ulkoilmamiehet ovat käyneet aikaisemmin paikan päällä, tosin vain leppoisalla eväsretkellä.

Tällä kertaa vuorossa oli vähän erilainen kierros.

Alkuun jopa jännitin, että mitäköhän tästä oikein tulee. Jalassa oli uudet maastojuoksukengät, jotka tuntuivat ihan erilaisilta peruslenkkareihin verrattuna.

Lähdin siis varovasti matkaan hiekkatietä pitkin ja siirryin heti ensimmäisessä risteyksessä järven rantaa kulkevalle polulle. Siitä alkoi myös hauskuus.

Unohda kello ja nauti matkasta

Kaupungin katuja tai pururataakin pitkin juostessa meno on lopulta hyvin monotoonista. Jalat napsahtelevat tasaisesti tien pintaan ja samanlaisia askeleita kertyy toinen toisensa jälkeen. Poluilla puolestaan täytyy jatkuvasti keskittyä siihen, mitä tekee.

Maasto on epätasaista, mutkittelevaa ja alusta vaihtelee jatkuvasti. Eteen tulee juurakoita, kiviä, kuoppia ja kaatuneita puita. Jokaisesta askeleesta tulee erilainen, kun pelkkä eteenpäin meneminen ei enää riitäkään.

Kyse on siis kokonaisvaltaisemmasta ja tietyllä tapaa paljon atleettisemman oloisesta lajista. Potkut suuntautuvat milloin mihinkin suuntaan ja vaativat valtaisat määrät tasapainottamista. Lopputuloksena on (ainakin aloittelijan kohdalla) melkoisen tikkaavaa hyppimistä, joka vie samalla hämmästyttävästi mennessään.

Ensimmäinen polkujuoksuni kesti jämptisti tasan tunnin ja matkaa taittui 8,25 kilometriä. Pidin matkalla pari pakollista snäppitaukoa ja kävin kertaalleen kastelemassa hieman syrjemmässä ollutta puuta, mutta muuten pysyin koko ajan liikkeessä.

Vauhti on siis katuihin verrattuna selvästi rauhallisempaa, mutta nopeus ei tässä olekaan pääasia. Aika ei ole ikinä kulunut lenkillä yhtä nopeasti ja se kertoo jo kaiken oleellisen.

Suosittelen lämpimästi antamaan polkujuoksulle mahdollisuuden. Maaston ja maisemien monipuolisuus tuovat lenkkeilyyn kokonaan uuden ulottuvuuden.

1 KOMMENTTI

Vastaa